Unkarin romanit ovat asuneet Unkarissa 1600-luvulta lähtien ja he ovat siitä lähtien pysyneet paikallaan, vaikkakin ovat levinneet kaikkialla maahan. Muutamat tutkijat väittävät, että he jakautuvat useisiin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin. Romanit ovat Unkarin suurin vähemmistö 400 000 -500 000. Seuraavaksi ovat saksalaiset, joita on n. 200 000, slovakkeja 80 000 - 100 000 ja groateja 80 000.

Unkarin romaneja tapettiin toisen maailman sodan aikana vähintään 40 000. Romaneja on nykyään n. 4-5% koko unkarilaisesta väestöstä, jota on 10,6 miljoonaa. Budapestin ympäristössä asuu lähes 100 000 romania.

Unkari oli ensimmäisenä maana irrottautumassa Neuvostoliiton riippuvuudesta ja samoin Varsovan liitosta. Muutos oli nopea ja vieläkin unkarilaiset kohtaavat suuria ongelmia ja ovat monien vaikeiden haasteiden edessä. Eräs tällainen haaste on vähemmistökysymys.

Unkarin romanit ovat joutuneet voittamaan sisäiset erilaisuudet kukistaakseen kasvavat antiromani-näkemykset, joita ilmaistiin vahvasti 1980-luvulla. Vuonna 1983 Unkarin hallituksen puhemies kertoi pelkonsa ääneen: Jos romaneja liikaa kannustetaan… me tulemme näkemään joukkovainoja (pogro-mi), jossa unkarilaiset tappavat romaneja ja päinvastoin.

Huolimatta jatkuvista skin-headien hyökkäyksistä romanivastaiset tunteenpurkaukset heijastavat vakavampia konflikteja. Eräs tällainen hyökkäys tapahtui syyskuussa 1992, kahdessa iskussa romanikylään, jossa kaksi romania sai surmansa. Vaikka ei voida todistaa, niin nämä tapahtuvat voidaan tunnistaa, että ne on laitettu liikkeelle vihakampanjassa, jota vetää äärisiiven Istvan Csurka. Hän on entinen kansanedustaja hallitsevassa puolueessa. Csurka on julkisesti ilmaissut “geneettiset juuret” ovat syynä sosiaalisen ilmapiirin heikentymiseen, ja siinä hän selkeästi osoitti puheensa romaneihin ja juutalaisiin.

Romanit ovat viimein alkaneet järjestäytyä. Phralipe -järjestö perustettiin vuonna 1989, ja se onnistui saamaan kaksi edustajaa parlamenttiin. Vuonna 1990 Romaniparlamentti perustettiin, joka on ainut Euroopassa. Huolimatta varojen puutteesta, suurin huolenaihe on saada koulutettua väkeä jatkamaan työtä. Perusta, josta nämä instituutiot saavat kannatusta, ei ole kovin laaja. Usein samat ihmiset löytyvät sekä romaniparlamentista että Phralipe järjestöstä. He julkaisevat molemmat omaa romanisanomalehteä.

Tutkimukset osoittavat, että 7.8 % ensimmäisen luokan oppilaista pakollisissa kouluissa ovat romaneja, joka viestittää melko hyvästä määrästä koko romaniväestöä ajatellen. Luku on toinen niiden kohdalla jotka suoriutuvat korkeakouluista; vain 0.2 % korkeakoulun suorittaneista on romaneja. Tähän asti ei ole otettu mitään ratkaisevaa askelta, jotta tämä tasapaino voitaisiin oikaista. Tosin tammikuussa 1994, avattiin ensimmäinen romanikorkeakoulu. Opinto-ohjelma sisältää mm. romanitietoutta ja romanikielen opetusta. Henkilökunta on erityisesti varustettu laadukkailla opettajilla vähemmistöoppilaita varten. Korkeakoulu on yksityinen ja rahoitus tulee hallitukselta sekä Soros-säätiöltä.

Vuonna 1993 hyväksyttiin uusi laki, jossa myönnettiin vähemmistöasema sellaisille etnisille ryhmille, jotka olivat olleet maassa vähintään 100 vuotta. Romanit ovat yksi 13 etnisestä vähemmistöstä. Muita ovat armenialaiset, bulgarialaiset, groatit, saksalaiset, kreikkalaiset, puolalaiset, romanialaiset, serbit, slovakit, sloveenit, ukrainalaiset. Kiinalaisille ja vietnamilaisille ei ole myönnetty tätä oikeutta.

Käytännössä laki merkitsee oikeutta kansalliseen tai etniseen identiteettiin, joka on samalla ihmisoikeus ja se kieltää sellaisen menettelytavan, joka kohdistuu vähemmistöjen assimiloimiseen tai etnisen alueellisen koostumuksen muuttamiseen.

Oikeus oman äidinkielen käyttöön asioitaessa viranomaisten kanssa on myös lain mukaan taattava. Paikallisviranomaisilta vaaditaan, edellytetään myös lain mukaan, että he toimittavat kaikki päätökset ja säädökset vähemmistökielillä. Laki myös säätää laaja-alaisen alueellisen ja kansallisen autonomian.

Itsehallinto-oikeus

Vähemmistöillä on mahdollisuus perustaa paikallinen ja kansallinen itsehallinto. Vähemmistöön kuuluvilla päättäjillä on mahdollisuus perustaa ja hallinnoida heidän omaa päivätarhakeskusta, kouluja, painotaloja, radio ja tv-ohjelma asemia jne. Valtaväestö hyväksyi lain, mutta muutamat oikeistolaiset ja pari romaniedustajaa eivät olleet lain kannalla. Romanit vastustavat lakia, koska heidän mielestään se sitoo kuvitelman omasta kotimaasta. Olemassa olevasta taloudellisesta tilanteessa, laki ilman muiden maiden tukea, on hiukan enemmän kuin julkisivu kuten romanit ilman kotimaata. Käytännössä, romaniopposition mielestä, tämä tarkoittaa perusteltua anteeksipyyntöä, ettei rahaa tarvitse kuluttaa vähemmistöille. Tämän lisäksi romanien keskuudessa nousee suuri määrä hajaannusta, niin että he ovat kykenemättömiä käyttämään hyväkseen lain tarjoamia suurempia etuja.

Vähemmistön itsemääräämissysteemi, joka perustettiin vuonna 1993 on mahdollistanut paikallisella ja kansallisella tasolla sen, että valituilla hallinto-osilla on laillistettuja partnereita kunnallishallinnossa ja muissa hallintoryhmissä. Noin 3000 paikallista ja kansallista romanipoliitikkoa ovat työssä näissä itsemääräämishallinnoissa. Unkarin valtio määrittelee romaniväestön ei pelkästään sosiaalisessa epäedullisessa kerrostumassa, mutta myös ryhmänä ihmisiä, jotka eroavat muista ryhmistä heidän traditionsa, kielensä ja henkisen kulttuurinsa taholta.

Romanit ovat heränneet poliittisesti

Romanivirkamiehet väittävät, että ratkaisu löytyy ongelmiin hallituksen politiikassa. Vuonna 1997 entisen hallituksen aikana kehitettiin medium-term -strategia parantamaan romanien asemaa. Samalla linjalla on nykyinen hallitus. Se on perustanut ministeriön välisen komitean käsittelemään romaniasioita. Romaniedustaja on pitämässä silmällä ja koordinoimassa valtion toimeenpanemia ohjelmia. Romanit ovat tulleet poliittisesti aktiivisemmiksi ja tietävät paremmin omat oikeutensa.

Kaksi asiaa, joista romanit kärsivät, ovat alhainen sosiaalinen asema sekä syrjintä. Hallituksen strategiat eivät ole tarpeeksi saanet muutosta aikaan romaniyhteisöissä. Siksi hallitusta on romaniopposition taholta arvosteltu tehottomuudesta sekä taloudellisten resurssien puutteesta.

Jotta vähemmistöt voisivat olla edustettuna eduskunnassa, poikkeus on tehty neljän prosentin kynnykseen, joka koskee muita puolueita. Valtuudet kansallisten vähemmistöjen luetteloon vaatii ainoastaan 10 % yleisistä äänistä, jotta voi päästä parlamenttiin.  Parlamentissa on perustettu erityinen komitea käsittelemään ihmisoikeuksia sekä vähemmistöihin ja uskontoon liittyviä asioita. Komitea käsittää 27 edustajaa, joista suurimmalla osalla on vähemmistötausta. Tällä hetkellä siihen ei kuulu yhtään romaniedustajaa, vaikka he ovat suurin vähemmistö.

Romaniyhteisö on jakaantunut

Romanit muodostavat toisen luokan ryhmän yhteiskunnassa. Työttömyys vaikuttaa heihin pahemmin kuin mihinkään muuhun ryhmään. Maatalous on kärsinyt muita sektoreita enemmän. Maanviljelys oli tärkein toimeentulon muoto romaneille. Myös metalliteollisuus ja rakennustyö kärsivät lamasta. Vuonna 1994 suoritetussa Budapest-tutkimuksessa oli 35.8 % romaneista työttöminä kun vastaava määrä koko maan kohdalla oli 11.2 %. Muut lähteet, esim. vähemmistö-osasto, väittävät, että 70 % romaniyhteisöstä on ilman työtä. Tilanne vaikeutuu kohdistettaessa tutkimus romanien alajaottelun valossa. On suuri ero traditionaalisten ja intellektuellien välillä, viimeksi mainittu on myös jaettu, jonka seurauksena on keskinäinen kinastelu. Kolme romanien intellektuellisukupolvea edustavat keskinäistä eroa ja eivät pidä toinen toisistaan. Ensimmäinen sukupolvi perusti poliittiset valtuutensa omaan artisti taustaan, joka sisälsi myös kirjallisuuden, taidemaalarit, ja musikantit. Toinen sukupolvi määritteli itsensä kuuluvaksi “yhteistoimintamiehiin”.  Sama asema oli ensimmäisellä sukupolvella, kun sitä vastoin kolmas sukupolvi on todellinen intellektuellisukupolvi, jolla on akateeminen tausta. Nämä nuoret aktivistit pitävät pienempää ääntä heidän romanitaustastaan.

Prosessi jatkuu, ja Unkarissa poliittiset tuulet puhaltavat. Ne tuovat mukanaan sekä hyviä että huolestuttavia näkymiä romanien tulevaisuuteen.
 

HENRY HEDMAN
 
 

<-- Romano Boodos / Artikkeleita
  
<-- Romano Mission etusivulle