Selvitysmiesten työ valmistui:

Romanipolitiikan
UUDET STRATEGIAT
julkaistiin

 - Romano Boodoksen artikkeli 4/1999 -

Kuvassa romanityön  aktiiveja, keskellä selvitysmies  pastori Väinö Lindberg, vas. romaniasiain yhdyshenkilö Unto Jääpuro Helsingistä, oikealla romaniasiain neuvottelukunnnan varapuheenjohtaja Taito Lehmusta Forssasta.
 

Selvityksessä on todettu, että romaniväestön asema on Suomessa heikko puutteellisen koulutuksen, syrjinnän ja yleisten ennakkoluulojen vuoksi. Todellisen tasa-arvon toteutuminen on vielä puolitiessä. Jotta käytännön tasa-arvo voisi toteutua, tarvitaan panostusta romanilasten koulutukseen, valtaväestön ennakkoluulojen vähenemistä ja viranomaisten täydennyskoulutusta.

Yllätyksiä tulee aina

Väinö Lindbergille 73 haastattelua ja kattavat kyselyt romanijärjestöille eivät tuottaneet yllätyksiä. Kyösti Suonoja tuntee romaniasioita ja positiivinen yllätys oli romaneiden  myönteinen asenne hallinnon ja koulutuksen kehittämiseen sekä halu tulla mukaan yhteisten asioiden hoitoon. Hengellisyyden vaikutus romaneiden asenteisiin oli myös myönteistä. "Romaniväestöllä hengellinen herääminen vaikuttaa elämäntapaan ja moraaliin. Lisäksi heillä on rohkeutta puhua hengellisistä asioista arkipäivässä," Kyösti Suonoja toteaa. Romanilasten kouluvaikeudet yllättivät hänet: "Syrjäytyminen voi lähteä liikkeelle jo varhaislapsuudessa. Kuntien pitäisi järjestää vanhemmille neuvottelutilaisuuksia. Näitä asioita pitäisi käsitellä myös tiedonvälityksessä," Kyösti Suonoja totesi. Hän toivoi, että Suomessa alettaisiin tajuta se, että erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan rikkaus.  
 

* Romanipolitiikan strategiat, 170 sivua, STM:n julkaisuja 1999:9,
  Tilaukset: Romaniasiain neuvottelukunta, puh. (09) 160 4306. Hinta 40 mk.  

Romanipolitiikan selvitysmiesten ehdotuksia:

Tässä joitakin poimintoja uuden vuosituhannen "Romanipolitiikan strategioista". Selvitysmiesten ehdotuksia romanipolitiikan kehittämiseksi:

• Romaniväestön oman aktiivisuuden ja osallistumisen kasvu, osallistuminen on myös oman identiteetin suojelua. 
   

• Romanit voisivat perustaa etujärjestökseen oman keskusjärjestön 
   

• Romaniasiain neuvottelukunnan asema pitäisi virallistaa lailla, nykyisin sen toiminta perustuu valtioneuvoston päätökseen. 
   

• Romaniasiain neuvottelukunnnan siirtämistä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön alaisuuteen, jolloin romanipolitiikka kytkeytyisi lähemmin koulutus-, kulttuuri- ja kielipolitiikkaan.  
   

• Romaniasiain neuvottelukuntaan pitäisi saada lisää työvoimaa kasvaneen työmäärän vuoksi.  
   

• Erityislainsäädäntö turvaa vähemmistön asemaa mm. koulutuksen, talouden, kulttuurin, asuntomarkkinoiden, työmarkkinoiden ja romanikielen osalta.  
   

• Kuntiin pitäisi perustaa yhteisiä romaniryhmiä viranomaisille, luottamushenkilöille ja romaniväestön edustajille suunnittelemaan kunnan romanipolitiikkaa.
   

• Romaniasiain yhdyshenkilöitä pitäisi saada lisää kuntiin.  
   

• Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat pitäisi vakinaistaa lääneihin. Nykyisin ne ovat kokeiluluontoisia. 
   

• Sopivaa oppimateriaalia pitäisi tuottaa romanikielen opetukseen päivähoitoon, peruskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. 
   

• Romanikielen kielenopettajan työnkuvaan pitäisi kuulua myös koulunkäyntiavustajan ja kuraattorin tehtäviä.
   

• Koulutuksen valintakriteereiden pitäisi olla positiivisesti diskriminoivia eli etnisiä vähemmistöjä suosivia.

<-- Romano Mission etusivulle