Mustalaislähetys - nykyisin Romano Missio -
on 90 vuotta vanha yhdistys


Mustalaislähetys eilen ja tänään

Puheenvuoro 10.10.96 Mustalaislähetyksen/ Romano Mission
90-vuotisjuhlassa:

Arvoisat juhlavieraat .

Mistä Romaniväestö on tullut?
Romaniväestön historiasta tiedämme nykyisin jo jotakin. Varhaisimmat tiedossa olevat vaikutteet romaniväestö on saanut Intiasta Punjabin alueelta. Tuolla alueella on tiettävästi vieläkin ihmisiä, jotka puhuvat kieltä, josta suomalainen romani voi tunnistaa moniakin sanoja. Joku kertoi minulle, että Intiassa kauppatorilla voi suomalainen romanikieltä osaava ostaa tarvitsemansa ruokatarvikkeet omalla kielellään.

Noin tuhat vuotta sitten osa Intiassa asuvista romaniheimon tai heimojen jäsenistä lähti liikkeelle sotien, nälänhädän, luonnonmullistusten vuoksi. Osa heistä suuntautui Afrikkaan, Egyptiin ja yleensä pohjois- Afrikkaan, sieltä sitten aikaa myöten Eurooppaan eri puolille. Heidän taitojaan kupariseppinä, taiteilijoina, käsityöläisinä ja hevoskauppiaina tarvittiin laajasti koko Euroopassa, olihan Intialainen metallinkäsittelytaito kehittyneempää kuin Euroopan.

Euroopan yhtenäiskulttuuri 1400 luvulla eli kuitenkin aikaa, jossa vieraat kulttuurit ja uskonnot koettiin vahvana uhkana koko kristillistä maailmaa ja elämää kohtaan. Tunnemme Euroopan historian, miten se kohteli yhteisönsä ulkopuolella eläviä juutalaisia, muukalaisia, kulkijoita ja kauppiaita, kun jotakin odottamatonta tapahtui. Olipa kyse tulipalosta, eläinten sairauksista, kulkutaudeista tai sodasta syyllisinä pidettiin niitä kulttuureja, joita ei tunnettu kuten juutalaisia ja romaniheimoja. He maksoivat kärsimyksillään eurooppalaisten sairaudet, sodat ja pahoinvoinnin. Niinpä Euroopan silloinen yhteisö laati varsin yhtenäisiä direktiivejä siitä, miten romaniväestöä, mutta myös juutalaisväestöä tuli kohdella.(Tuo kohteluhan on jatkunut ja näkyi sitten II maailmansodan aikana, jolloin natsit tuhosivat yli miljoonan romaniväestöön kuuluvaa ihmistä etnisissä puhdistuksissaan kaasukammioissa ja keskitysleireissä tai lääketieteellisissä kokeiluissa.) Kiertolaisia, muukalaisia vastaan tehtiin lakeja, jotka oikeuttivat heidän karkottamiseen, tuomitsemiseen kuolemaan tai vankiloihin ja pakkotöihin. Kun romaniväestö vihdoin 1500-luvun puolenvälin tienoilla ja loppupuolella vihdoin tuli myös Suomen alueelle, joutuivat he saman epäluulon ja vainon kohteeksi kuin Euroopassakin. Luterilainen kirkko ei poikennut edukseen katolisesta kirkosta tässäkään
asiassa. Pelko islamilaista kulttuuria kohtaan kohdistui myös romaniheimoon, jotka samaistettiin pohjoismaissa tataareihin. Romanit olivat siis uhka kristilliselle uskolle, koska he olivat mm tataareita, joita vastaan Luther hyökkäsi varsin vahvasti.

Niinpä ei ollut yllättävää, että Lindköpingin kirkolliskokouksessa 1594 päätettiin, että romaniväestöltä kielletään kirkolliset palvelut. Jo aikaisemmin Laurentius Petri 1560 määräsi, että papit eivät saa olla romanien kanssa tekemisissä. Vuonna 1637 romanien vastaista lakia kiristettiin niin, että heitä voi myös hirttää mikäli he tulivat kunnan alueelle luvatta. Vuoden 1686
kirkkolaki ja sen asetukset loivat uutta linjaa. Käytännössä romaniväestöä pyrittiin asuttamaan ja heidän liikkumistaan rajattiin ja lapset otettiin yhteiskunnan kasvatettaviksi.

Romaniväestöä kohdeltiin irtolaisina ja heiltä vietiin lapset valtion hoitoon, naiset kehruulaitoksiin ja miehet vankiloihin. Ilmeisesti noista tapahtumista ovat syntyneet myös puheet siitä, että romaninaiset "ryöstävät" lapsiaan, kun he hakivat lapsensa pois noista valtion lastenkodeista. He siis "varastivat" omia lapsiaan, jotka valtio oli heiltä varastanut.

Näin lähes kolmesataa vuotta (käytännössä yli 400 vuotta) aina 1883 saakka on suomalainen virkamiehistö noudattanut tuota kielteistä suhtautumista romaniväestöön. Romaniväestö sai 1883 laissa tasa-arvoisen aseman suomalaisten rinnalla. Virkamiesten ja papiston suhtautuminen on kuitenkin muuttunut varsin hitaasti ja näin ollen vasta nyt kun liitymme taas uudelleen Eurooppaan on eduskunnassa saatu aikaan laki, joka hyväksyy myös romanikielen yhdeksi Suomen vähemmistökieleksi.

Kielteinen laki vuodelta 1594.n on nyt 400 vuotta myöhemmin tullut hylätyksi. Kirkko ja romanit seminaarissa viime vuonna Turun Marian kirkossa Suomalainen arkkipiispa toimi eri tavoin kuin hänen kollegansa Olaus Petri 400 vuotta aikaisemmin. Nyt arkkipiispa siunasi romanikielellä romaniväestön.

Mustalaislähetyksen historiassa näkyy myös kaikki tuo edellä kuvaamani kaiken taustalla.

Romaniväestö on joutunut kohtaamaan niin valtion, kunnan kuin kirkon puolelta jatkuvaa syrjintää ja asioihin puuttumattomuutta tai asioihin puuttumista romanikulttuurista piittaamatta. Vasta viimeiset kaksikymmentä vuotta ovat kunnat kyenneet osoittamaan romaniväestölle asuntoja ja viimein viimeisten parin vuoden aikana suomen romanit ovat saaneet kielelleen perustuslain suojan ja oikeuden.

Yhteistyö ja ennen kaikkea romaniväestön oma aktiivisuus ja jatkuva sinnikkyys ovat johtaneet tuloksiin.

Mustalaislähetyksen hallitus jätti 1964 sos.min. Juho Tenhiälälle ehdotuksen mustalaiskuraattoriverkoston luomisesta maahan. Nyt perusidea on toteutumassa laajemmin eri lääneissä.

Vasta kun valtiovalta on nelisenkymmentä vuotta sitten lähtenyt selvittämään romaniväestön asemaa Suomessa on päästy uusiin hyviin tuloksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mustalaisasiainneuvottelukunta eli nykyinen Romaniasiaineuvottelukunta täyttää lähiaikoina 40vuotta. Se on ollut merkittävä työväline romaniväestön asioiden eteenpäinvienissä eduskunnassa ja yleensä yhteiskunnassa.

Opetushallituksessa Romaniväestön koulutusyksikkö on viime aikoina tuottanut sekä romaniväestön historiaa, että kielen huoltoon ja opetukseen liittyvää perustavaa laatua olevaa kirjallisuutta.

Valtion viranomaiset sekä raha-automaattiyhdistyksen avustukset ovat laajentaneet ja syventäneet romaniväestön mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa.

Mustalaislähetyksen kannalta laki, jossa romanikieli hyväksytään vähemistökieleksi Suomessa on tärkeä ja tavallaan myös velvoittava. Opetushallinnon julkaisut luovat nyt pohjaa lastenkotiemme etniseen kultuuriseen kasvatukseen.

Asunto-olojen paraneminen on ollut myös yksi tärkeä asia romaniväestölle, josta lyhyt historia.

Heikki Åkerlund Tikkurilassa virkistysiltapäivässä kyseli Mustalaislähetyksen kenttätyöntekijä Katri Laukkariselta, josko arkistoista löytyisi tietoa siitä miten romanit yrittivät 70-luvun alussa vaikuttaa asioihinsa viemällä kirjelmän kaupunginjohtaja Pusalle. Arkistoista Katri löysikin lehtitiedon, että 11.3.70 mustalaiset jättivät kirjelmän sosiaali- ja terveysministeriölle, missä lausuttiin eräitä toivomuksia mustalaisten asunto-olojen järjestämisasiassa. Sanoman viejinä olivat Heikki Åkerlund, Vieno Dahlsted, Fanni Isberg ja Edla Hagert.

Mustalaislähetyksen alkuvaiheet

Oskari Johonssonin (myöhemmin vuodesta 1922 Jalkio) halu lähetyssaarnaajaksi johti monien tapahtumien jälkeen siihen, että hän perusti mustalaislähetyksen Suomeen. Halu lähetyssaarnaajaksi ja hänen vuonna 1902 kohtaamansa romanipoika, joka oli nälissään ja ilmeisesti vailla kunnollista takkia, herätti hänet näkemään, että työtä kotimaassa on riittävästi. Muutaman vuoden kuluttua 1904 hän tutustui Otto ja Ina Palmrothiin , joiden kanssa hän oikeastaan aloitti romanityön jo 1904. 1905 hän tapasi Paltamon pappilassa myös nuoren Sofia Swartzin. Tilli Sutinen ja Hilma Kala ottivat Sofia Swartzin huostaansa. Sofia toimi myöhemmin 1906-1907 Viipurin romanikoulun opettajana ja valmistui opettajaksi Sortavalan seminaarista 1911.

Mustalaislähetyksen säännöt hyväksyttiin helluntaina 1906 Tampereella ja toimitettiin senaattiin hyväksyttäväksi. Senaatissa asian käsittely jatkui vielä ensimmäisen Mustalaislähetyksen lehden Kiertolainen joulunumeron 1906 ilmestyessä - Seinäjoella romaneja kurssille kauppias Hilma Kalan kotiin.

Yhdeksänkymmentä vuotta sitten Oskari Johonsson (Jalkio) kutsui markkinakokouksessa romaneja osallistumaan Hilma Kalan kodissa pidettäviin kursseihin. Viitisenkymmentä romaniheimon jäsentä saapui tilaisuuteen, jossa sitten opiskeltiin luku- ja kirjoitustaitoja. Mustalaislähetyksen koulutustoiminta oli näin alkanut.

Mustalaislähetyksen säännöt, joista siteeraan kahta pykälää ovat ihan nykypäiväänkin sovitettavissa:
1§  Mustalaislähetys on yhdistys, jonka tarkoituksena on kristillisellä pohjalla toimia Suomen mustalaisten eli romanien henkisen ja aineellisen tilan parantamiseksi.
9§  Mustalaislähetys ottaa palvelukseensa henkilöitä, joita se huomaa toimeensa sopiviksi ja kykeneviksi katsomatta mihin kirkkokuntaan he kuuluvat.

Mustalaislähetys toimi vilkkaasti jo 1906.

Seinäjoella järjestettiin Hilma Kalan kotona edellä jo mainittu kurssi, jossa Ina Palmroth oli yksi järjestäjistä. Samana vuonna Iisalmella oli mustalaiskokous, jonka innoittamana Sofia Swartz aloitti Viipurissa koulun tiiliruukin mustalaisten keskuudessa.

Mustalaislähetyksen tehtäväksi tuli siis käytännön todellisuuden mukaisesti vastata sekä hengellisestä että sosiaalisesta toiminnasta.

Yhdeksänkymmentävuotta yhdistys on välillä ollut lähes toimimattomana, mutta taas uudelleen käynnistynyt. Mustalaislähetys on ylläpitänyt asuntolaa, työtoimintaa, lastenkoteja, järjestänyt leirejä, koulutusta ja kursseja niin hengellisiin kuin sivistyksellisiinkin tarpeisiin.

Mustalaislähetyksen tulevaisuuden näkymiä

Monissa toiminnoissa on alkulähtökohta ollut romaniväestö itse, mikä lieneekin selitys sille että Mustalaislähetys on voinut toimia niinkin laajalla alueella romaniväestön elämässä kuin se on toiminut.

Evankelistat ja leirit

Uskovat romanit ovat toimineet Mustalaislähetyksen evankelistoina, saarnamiehinä ja tilaisuuksien kuten hautauksien hengellisinä vetäjinä. Yhdessä erilaisiin kristillisiin taustoihin lukeutuvina on toimittu yhdessä romaniväestön tukena ja järjestetty luterilaisen kirkon seurakuntien kanssa erilaisia kesä-, virkistys-, vanhus- ynnä muita leirejä.

Yhteistoiminta muiden romanijärjestöjen kanssa

Vasta kuusikymmenluvulla syntyi tilanne, jonka seurauksena vuonna 1964 perustettiin nykyisin nimellä Suomen vapaa romanilähetys Mustalaislähetyksen rinnalle. Nyt nämä molemmat järjestöt toimivat yhdessä järjestäen kumpikin omien taitojensa ja kykyjensä pohjalta yhteisiä ja omia tilaisuuksiaan. Yhteistyö eri romanijärjestöjen kesken kuten
Romaniyhdistyksen kanssa leirien ja tilaisuuksien järjestämisessä mm. näyttää sujuvan varsin hyvin ja toivon mukaan yhteistyö entisestään vahvistuu ja löytää uusia yhteisiä toimintamuotoja niin suomessa kuin ulkomaillakin.

Opiskelijoiden tukeminen -stipendit

Mustalaislähetys on pyrkinyt tukemaan romaninuorten koulunkäyntiä ja jakanut joka vuosi pieniä kannustusstipendejä opiskelijoille. Monille nuo pienetkin summat ovat olleet merkittäviä kannustusrahoja. Toiveenamme on lähivuosina kehittää tuota opiskelijoiden taloudellista tukemista ja hankkia varoja tuohon pieneen stipendirahastoomme.

Projektit

Viime vuosina varsin paljon Mustalaislähetyksen toiminnasta on tapahtunut projekteina. Perheprojekti, vanhusprojekti, syrjäytyneiden nuorten projektit, lastenkotien kehittämis- ja laatuseuranta jne. Projekeilla pyritään selvittämään ja etsimään keinoja vaikuttaa esiin nousseisiin vaikeuksiin. Niinpä ennaltaehkäisevään työhön halutaan nyt kiinnittää huomiota, kun nuorten kanssa tehdään työtä. Päihdeongelmien hoito ja ennaltaehkäisy koskee myös romani väestöä, ja näin on lähdetty kouluttamaan romaniväestön keskuuteen sopivia päihdetyön asiantuntijoita ja auttajia.

Lastenkotitoiminta

Nyt on aika kehittää erityistä etnistä lastenkotitoimintaa niin, että romaniväestöön kuuluvat lapset saavat lastenkodeissamme ja perhekodeissamme romaniväestölle kuuluvan kasvatuksen ja kulttuuritiedon omista juuristaan ja perinteistään. On tärkeää, että tuo perinne myös on jossakin olemassa. Kun romaniväestö on nyt 70 - 80 luvuilla saanut mahdollisuuden asua, on se vaikuttanut sekä myönteisesti että kielteisesti. Myönteistähän on tietenkin se, että enää ei vanhusten ja lasten tarvitse värjötellä vankkureissa etsittäessä pysähdys ja majapaikkaa. Samoin lasten mahdollisuudet saada koulutusta ja tietoa ovat parantuneet. Niinpä romaniväestössä on nyt entistä enemmän opettajia, tuomareita, pastoreita ja diakoneja, merkonomeja, ekonomeja ja vaikka minkä ammattien edustajia.

Lastenkodit tarvitsevat kulttuurista tukea

Vankkurikansan pysähtyessä paikoilleen asumaan on kuitenkin vaara, että vanhat perinteet ja perinteeseen liittyvät esineet ja taidot ruostuvat ja häviävät. Olisi tärkeää että esimerkiksi lastenkodeissa asuvat lapset, mutta myöskin muut romaninuoret voisivat tutustua ja perehtyä romanikansan vanhoihin perinteisiin, esineisiin ja saisivat tietoja niistä käsityötaidoista, jotka romanikansa on tuonut historiansa saatossa aina Intiasta ja ehkäpä kauempaakin tänne Suomeen. Jokainen kulttuuri tarvitsee historian, kielen ja tavat voidakseen säilyä. Romanikielen säilyminen Euroopan ja Suomen vähemmistökielenä on nyt Suomen laissa suojattu. Romanikielinen
kirjallisuus kehittyy ja uskonnollinen kirjallisuus ja Raamattu ovat väestön käytössä. Mustalaislähetys haluaa olla mukana tässä kehityksessä. Se haluaa olla mukana romanikielen kehityksessä ja niinpä Mustalaislähetyksen hallitus onkin tekemässä ehdotuksen vuosikokoukselleen siitä, että Mustalaislähetyksen nimikin muutettaisiin romanikieliseksi Romano Missio.

Romano Boodos lehti , julkaisutoiminta ja musiikki.

Maisteri Viljo Koiviston lehtimiestaidolla liikkeelle lähtenyt lehti Romano Boodos on ollut hyvin näkyvä romaniväestön julkaisu. Lehti on osin ollut jopa Mustalaislähetystä tunnetumpi romaniväestön asioita esiintuovana julkaisuna. Lehti on säilyttänyt varsin hyvin asemansa romaniväestön eräänä tiedottajana, ja se on selvästi omaleimainen ja etninen lehti. Kulttuurin ylläpitäjänä lehdillä on aina suuri osuus. On toivottavaa, että Romano Boodos-lehteä voitaisiin kehittää sekä romaniväestön omana lehtenä mutta myös eräänä romanikulttuurin tulkkina valtaväestölle. Maisteri Viljo Koiviston lehtimiestyö ja käännöstyöt innostivat myös romanimuusikkoja Romanos-lauluyhtyeen muodossa tekemään ensimmäiset äänitykset Mustalaislähetyksen piirissä. Musiikki Mustalaislähetyksen lastenkodeissa onkin tuottanut maailmankuuluja muusikkoja kuten, nyt Japanissa vierailevan oboisti Aale Lindgren ja monia muita.

Mustalaislähetyksen tehtävänä tulisi tulevaisuudessa entistäkin enemmän olla romanikielisen kulttuurin tukeminen.

Talous ja yhteistoiminta

Mustalaislähetyksen lastenkodit toimivat normaaleiden lastenkotien tavoin ja toimintaan saatavat varat tulevat pääsääntöisesti sijoittavilta kunnilta.
Muu Mustalaislähetyksen toiminta taas rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä varoilla. Suurin osa projekteista
onkin saatu rahoitettua yhteistyöllä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Osa projekteista on yhteistoimintaprojekteja, joissa mukana on myös muita järjestöjä ja esim läänien viranomaisia.

Pienin osin Mustalaislähetys on silloin tällöin voinut rahoittaa joitakin pieniä projekteja tai stipendirahastoaan itse muutamasta asunnosta saamillaan vuokratuloilla, tai metsän harvennushakkuulla tai myymällä omaisuuttaan.

Kirkon taloudellinen tuki ja apu

Kirkon ja romaniväestön suhteiden kehittyminen viime vuosikymmeninä on ollut tasaista mutta osin varsin vaatimatonta. Kirkon keskusrahaston ja kirkkohallituksen tuki on ollut tärkeää Mustalaislähetyksen kenttätyölle. Kun viime vuosina kirkolta saatu vuotuinen kolehti on jäänyt pois ja tilalla on nyt suositus kolehdin kantoon, ovat kenttätyönvarat supistuneet entisestään.
Kirkkohallituksen avustus on niinikään supistunut. Kun samaan aikaan Romano Missio eli Mustalaislähetys on yrittänyt lisätä perhetyötä, syrjäytyneiden nuorten auttamista ja leiri ja kenttätyötä on toiminta tuottanut näiltä osin tappiota.

Romaniväestön ja kirkon välisiä suhteita on yritetty kehittää Mustalaislähetyksen kautta monin eri tavoin. Vuonna 1958 Laajennettu piispainkokous laatikin seurakunnille suosituksen jossa monin esimerkein ja ajatuksin pyrittiin seurakuntia aktivoimaan toimintaansa romaniväestön suuntaan. Myöhemmin laadittiin jälleen muistio vuonna 1986, joka jaettiin kaikkiin seurakuntiin ja ehdotettiin, että seurakunnissa otettaisiin romaniväestö paremmin huomioon.

Vuonna 1994 Marraskuussa on kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön keskukseen perustettu työryhmä "romanit ja kirkko". Työryhmän syntyyn vaikutti ratkaisevasti suunnittelija Väinö Lindberg, joka otti yhteyttä ensin arkkipiispaan ja sitä kautta asia tuli kirkkohallituksen kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön keskukseen. Tämän työryhmän ensisijaisena tehtävä on etsiä keinoja, joilla rasismia voitaisiin vähentää niin kirkossa kuin yhteiskunnassakin. Työryhmän tehtävänä on myös kehittää toimintaa, jonka
avulla romaniväestö ja seurakuntien valtaväestö oppisivat toinen toisiltaan.
Yhteistyössä Mustalaislähetyksen kanssa on nyt pyritty kehittämään romanikielisiä jumalanpalveluksia. Ensimmäinen ja merkittävin romanikielinen jumalanpalvelus pidettiin Turussa Kirkko ja romanit -seminaarin yhteydessä viime vuonna Marian kirkossa. Arkkipiispa John Vikström , pastori Henry Hedman ja teol.tri Seppo Rissanen toimittivat yhdessä tuon palveluksen. Tuon tapahtuman jälkeen on jumalanpalveluksia pidetty mm. Porvoossa ja Sipoossa ja tänä iltana pidetään Käpylän kirkossa.

Raamattu suomen romanikielelle

Jumalanpalvelusten pitäminen romanikielellä on tullut mahdolliseksi Romano Boodos lehden entisen päätoimittajan fil.maist. Viljo Koiviston aloitettua Uuden Testamentin kääntämisen kääntämällä Johanneksen evankeliumin ja hengellisen laulukirjan.

Pertti Valtonen on kääntänyt puolestaan Markuksen evankeliumin. Henry Hedman on tänä vuonna kääntänyt Luukkaan evankeliumin. Henry Hedman on myös ensimmäinen romaniväestöön kuuluva Mustalaislähetyksen toiminnanjohtaja, teologian maisteri. Toissa päivänä sain tietää, että hän on nyt opetushallituksen kautta julkaissut Romanikielen kielioppiopaan.
Romaniväen kielen uusi elpyminen on todennäköisesti edessä. Vanhoilta romanimiehiltä ja naisiltä on satu talteen monia katoamassa olevia sanoja ja sanontatapoja. Nyt on vain toivottava, että sekä nuoret että vanhat ryhtyisivät kirjoittamaan oppikirjoja, kirjallisuutta, ja hengellistä ja teologista kirjallisuutta. Ehkä Mustalaislähetyksen eräänä tehtävänä on tuottaa romanikielistä teologista kirjallisuutta. On siis todennäköistä, että Mustalaislähetyksen satavuotisjuhlissa koko Uusi Testamentti on käännetty Suomen romanikielelle. Toivon, että yhdessä luterilaisen kirkon kanssa myös kirkolliset toimitukset ja jumalanpalveluskaavat saadaan aikaa myöten romanikielelle.

Romaniväestön piirissä Mustalaislähetyksellä on aina ollut ilo voida jakaa Jumalan sanaa romaniväen omasta joukosta nousseiden uskovien kautta. Nyt romaniväestössä on diakoneja, pastoreita, evankelistoja, saarnaajia sen verran, että voimme todeta kuten Oskari Jalkio totesi vuonna 1908: "Kokouksia on pidetty romaneille sekä yleisölle näiden vuosien aikana ehkä
useita satojakin. Markkinakokoukset ovat olleet välistä verraten suuret. Joissakin kokouksissa on ollut koolla 150 romania ja ehkä enemmänkin...." (Viita s. 50)

<- Uutiset, tiedotteet, artikkelit

<- Romano Mission etusivu

R
O
M
A
N
O

M
I
S
S
I
O