Romano Missio ry.

 


 

 


 

Vähemmistövaltuutettu kannustaa romaneja vaatimaan aktiivisesti oikeuksiaan

– Romanien asema kaipaa parannusta elämän monella osa-alueella. Näistä tärkeimpinä pidän peruskoulutusta, työhön pääsyä sekä asuntokysymystä. Myös yleinen ilmapiiri on liian kielteinen. Vaikka laki antaa turvan vähemmistöille, tehtävää riittää yllättävän paljon.

Näin tiivistää Suomen historian ensimmäinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen Suomen romanien ongelmia.

Puumalainen on työskennellyt virassaan, joka on hallinnollisesti työministeriön yhteydessä, vuoden 2002 alusta. Vähemmistövaltuutetun toimenkuvaan kuuluu muun muassa maahanmuuttajien sekä Suomen perinteisten etnisten vähemmistöjen, kuten romanien ja saamelaisten, oikeuksien valvonta.
  

Romanien on tuotava omat tarpeensa voimakkaammin esille, vähemmistö-valtuutettu Puumalainen painottaa.


“Lain ja käytännön lähentäminen monen tekijän summa”

Vähemmistövaltuutetulla on käytössään niin sanotusti pehmeät keinot. Tämä tarkoittaa, että hänellä ei ole esimerkiksi päätösten kumoamisvaltaa syrjintätapauksissa.
– Moitteen antamista kovempaa keinoa minulla ei ole. Keskeisin tapa on käyttää poliittisten sitoumusten ja lain antamia mahdollisuuksia, Puumalainen toteaa.

Mikään maa ei ole pelkällä lainsäädännöllä pystynyt poistamaan vähemmistöjen syrjintää. Puumalainen huomauttaa, että vaikka Suomenkin laissa turvataan ihmisten yhdenvertaisuus, on todellisuus jotain toista.
– Lain ja käytännön lähentäminen on mielestäni monen tekijän summa.

Ensinnäkin jokaisen virkamiehen velvollisuus on auttaa vähemmistöjä turvaamaan oman kulttuurin ja kielen asemaa. Tämän varmistamiseksi myös virkamiehiä valvovien oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen on oltava aktiivisia. Aivan yhtä tärkeä asia on eri kansalaisjärjestöjen ja vähemmistöjen oman näkyvyyden parantaminen.

Puumalainen sanoo, että Suomi on perinteisesti ollut kansalaisyhteiskunta. Toisin sanoen Suomessa on itse järjestäydytty ja ajettu omia asioita. Tämän vuoksi esimerkiksi romanien kohdalla on itse vaadittava näkyvästi oikeuksiaan, muuten ne eivät lopulta toteudu.
– Omat tarpeet on tuotava voimakkaammin esille. Yhteiskunnan perusrakenteet eivät aina ota vähemmistöjen erityistarpeita huomioon. Ilman painostusta asiat eivät muutu.

Tasapuolinen ja avoin yhteistyö joka suuntaan

Mikko Puumalainen kertoo, että työnsä alussa romanit ottivat häneen päin jonkin verran yhteyttä. Kesän jälkeen kontaktit ovat jälleen lisääntyneet. Puumalainen kertoo, että yhteydenotoissa olisi tärkeää tietää, mitä vähemmistövaltuutettu voi tehdä ja mitä ei.
– Joissain tapauksissa minulta on pyydetty, että järjestäisin asunnon tai työpaikan. Tällaisten pyyntöjen kohdalla en voi auttaa. Minun tehtäväni on olla hyödyksi esimerkiksi siten, että voin neuvoa kysyvää eteenpäin oman asiansa viemisessä ja tukea häntä siinä.

Puumalainen korostaa, että vähemmistövaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton joka suuntaan, niin ministeriöön, romanijärjestöihin kuin asiakkaisiinkin. Riippumattomuutta on kuitenkin pidettävä yllä päivittäin tasapuolisella ja avoimella yhteistyöllä.

Romaneiden puolelta ei ole tullut moitteita siitä, että vähemmistövaltuutetun olemassaolosta ei tiedettäisi. Puumalainen onkin ollut julkisuudessa varsin säännöllisesti ja antanut tietoa työstään.
Hänelle on tullut vastaan jo useita tapauksia, jossa romanit ovat joutuneet syrjinnän kohteeksi.
– Yleensä en kuule, kuinka juttu on edennyt sen jälkeen, kun olemme toimistossa neuvoneet asiakasta. Jollei minuun päin oteta enää asian merkeissä yhteyttä, voi olettaa, että juttua on ajettu onnistuneesti eteenpäin, vähemmistövaltuutettu miettii.
Mikko Puumalainen korostaa, että ratkaisuja asiakkaan ongelmiin haetaan yhdessä. Ratkaisun tulee tuntua oikealta myös apua tarvitsevan näkökulmasta.

Valtaväestön ja romaninuorten arki eivät kohtaa tarpeeksi

Nuorten asenteet romaneita kohtaan ovat eri tutkimusten mukaan kielteisiä. Puumalainen on tästä erittäin huolissaan, mutta muistuttaa, että nuoret ovat yleensä asiasta kuin asiasta aikuisia asenteellisempia, myös suvaitsevaisuuden puolesta. Nuoruusikään kuuluvat mustavalkoiset mielipiteet. Yhtenä syynä kielteisiin asenteihin hän pitää valtaväestön ja romanien vähäistä yhdessäoloa arjessa.
– Romaninuoria ja -lapsia ei näy koulussa aina niin usein kuin esimerkiksi maahanmuuttajia. Myöskään vapaa-ajalla ja harrastusten parissa valtaväestön ja romaneiden lapset eivät kohtaa tarpeeksi.

Juuri tehty peruskoulukartoitus romanilasten koulukäynnistä kertoo, että vain pari prosenttia lapsista käy esikoulun. Tästä seuraa väkisinkin, että romanilapsella on paljon kiinniotettavaa muihin lapsiin nähden, kun hän menee kouluun ensimmäiselle luokalle. Luokassa voi olla yli kaksikymmentä lasta, mutta vain yksi opettaja.
– Ilman erityisjärjestelyjä romanilapsi ei pysty saamaan opettajan täyttä huomiota. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että useampi romanilapsi kävisi esikoulua. Siellä hän oppii kanssakäymistä muiden lasten kanssa. Esikoulua on nelisen tuntia päivässä, lapselle jäisi siis reippaasti aikaa myös perheen parissa olemiselle, Puumalainen sanoo.

“Romanit eivät saisi eristäytyä”

Puumalainen tuo esiin, että koska romanit ovat vanha vähemmistö Suomessa, on heitä kohtaan ajan saatossa juurtunut kielteisiä asenteita, joita ei helposti kitketä pois. Hän toivoo, että romanit voisivat tuntea kuulua yhteiskuntaan sen tasa-arvoisena jäsenenä ilman, että kulttuuri ja kieli olisivat uhattuja.
– Romanit eivät saisi eristäytyä. Omia mahdollisuuksia tulisi käyttää ja oikeuksiaan vaatia, näyttää valtaväestölle oman kulttuurin hyviä puolia. Pitkään jatkunut syrjintä on totta kai tuonut pelon ja uhatuksi tulemisen tunteen. Myös yhteiskunnan on tuettava romaneita ja heidän kulttuuriaan aktiivisemmin.

Vähemmistövaltuutetun pesti on vaativa. Ilman vahvoja periaatteita oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta ei virkaa voisikaan hoitaa.
– Periaatteita tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi. Kuitenkin vasta käytännön työn kautta niitä voidaan toteuttaa. Olen siinä mielessä realisti, että hienon periaatteen toteutuminen on usein hidasta ja raskasta, vähemmistövaltuutettu summaa.

Teksti ja kuvat: Timo Korpela

 
 

<-- Romano Boodos / Artikkeleita
  
<-- Romano Mission etusivulle