Veijo Rantasalo tutulla paikalla: Tampereen rautatieaseman edustalla myymässä Romano Boodos –lehtiä.

 
Tampereen keskustassa tunnetaan hyvin Romano Boodos -lehti ja sen aktiivinen irtonumeromyyjä Veijo Rantasalo. Hän on myynyt lehtiä kaupungin keskustassa jo parikymmentä vuotta ystävällisesti ihmisten
kanssa rupatellen.

Kolmissakymmenissä oleva nainen pysähtyy juttelemaan Rantasalon
kanssa. Hän on Rantasalon vanha tuttu.
– Kuule. Et usko mitä tein. Keräsin adressin, että saisin jatkaa lehden myyntiä asemalla.
Lähetin sen myös presidentin kansliaan, kertoo Rantasalo naiselle.
– Älä, ihan totta. Sepä oli hyvä, vastaa nainen.

Rantasalolle VR:n myöntämä lupa myydä Romano Boodosta Tampereen rautatieaseman alueella on tärkeä. Hän on usein rukoillut, että saisi jatkaa
myyntiä. Pari päivää myöhemmin hän saa VR:ltä tiedon lehdenmyyntiluvan
jatkamisesta.

Tamperelaiset ovat uteliaita

– Yleensä ihmiset kyselevät romanikulttuurista, kielestä ja tavoista. Yleensä he ovat ystävällisiä ja uteliaita. Mutta joskus kuulee ilkeitäkin sanoja. Pahinta on kun haukutaan mustalaiseksi.

Hymyilevän ja ystävällisen miehen tuntee moni. Rantasalo on kuitenkin myös romani, ja moni lyö häneen ennakkoluulojen täyteisen romanileiman.

Romano Mission lehden myynti ei elätä miestä, mutta tarjoaa pienten ansioiden lisäksi sosiaalista terapiaa.
– Tässä saan jutella ihmisten kanssa. Se on tärkeää, Veijo Rantasalo sanoo.
Rantasalo on aikaisemmin kärsinyt masennustiloista ja on saanut tähän myös lääkitystä. Silloin lehden myynti ja ihmisten parissa oleminen oli parasta terapiaa.

Rantasalo myy parhaina päivinä useita kymmeniä lehtiä, toisinaan taas vain muutaman. Hän saa kaksi euroa maksavasta lehdestä osan itselleen ja tienaa lehdellä kuukaudessa noin 150 euroa. Lehden myynnin lisäksi hän
siivoaa, tekee kirpputorikeikkaa ja monenlaista sekalaista työtä, mitä onnistuu saamaan.

Veijo on käynyt peruskoulun ja lukion. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Tampellassa. Hänellä on takanaan työhistoria mm. siivoojana Tampereen
kaupungilla ja ISS Palvelut -siivousyhtiöllä. Nyt Rantasalo pyrkii irti siivoustyöstä sekä terveydellisistä syistä että silkasta halusta parempaan.

Tavoitteena parempi elämä

Rantasalon haaveena on päästä yliopistoon tai korkeakouluun, suorittaa tutkintoon ja päästä vakituiseen kunnon työhön. Hän on pyrkinyt Järvenpään
kristilliseen opistoon ammattiin valmentavalle Parempi Elämä -kurssille. Se valmentaa diakonia- ja päihdealalle, jossa hän saisi auttaa ihmisiä.

Tulevaisuuden ammatti on Veijolla vielä haussa, mutta päämäärä on selvä: parempi elämä.

Elämä muuttui uskon myötä

Rantasalon elämä muuttui, kun hän tuli uskoon 1984. Samalla jäi alkoholin käyttö. Nyt usko on yksi hänen elämänsä tukipilareista.
– Sukulaiset pyysivät minua helluntaiseurakuntaan. Menin sinne aikaani kuluttamaan, en tulemaan uskoon, hän kertoo.
– Mutta toisin kävi. Papin sanat osuivat kohdalleen. Ihan kuin hän olisi puhunut minulle.

Nyt Veijo käy uskonnollisissa tilaisuuksissa monta kertaa viikossa.
– Uskonto antaa sellaisen perusrauhan, jota maailma ei voi antaa, hän pohtii. Hän kokee Jumalan auttaneen jo useaan otteeseen ponnisteluissa kohti
parempaa elämää. Hän kertoo, kuinka Jumala kerran auttoi häntä siivoustyössä Koskikeskuksessa, että jaksoi työpäivän loppuun. Hänen
toisessa keuhkossaan oli vettä eikä hän tiennyt sitä.

Messukylän poikia

Rantasalo on juuriltaan tamperelainen, hänen lapsuudenmaisemansa
ovat Messukylässä. Isä oli molemmissa sodissa ja haavoittui vakavasti jatkosodassa.
– Isää luultiin jo kuolleeksi, mutta hän eli ja heräsi kolme viikkoa myöhemmin sotilassairaalasta, kertoo Rantasalo. Veijon isä teki työuransa tienrakennustöissä.

Veijo Rantasalo asuu vuokrayksiössä Hallituskadulla. Siellä hän on asunut jo 20 vuotta. Romanikulttuuri on osa hänen identiteettiään. Joihinkin ilmiöihin hän suhtautuu kriittisesti, kuten romanien väistämisvelvollisuuteen ja verikostoon.
Hän toivoo väkivallan loppuvan.

Työpaikkaa vaikea löytää

Rantasalo puhuu romaneihin kohdistuvista ennakkoluuloista, jotka yhä elävät vahvasti. Nuoren romanimiehen on siksi vaikea päästä kiinni työelämään.
Ehkä työvoimapulasta tulee romanien tilaisuus.

Romanimiehistä vain pienellä osalla on töitä. Rantasalo veikkaa että korkeintaan kahdella kymmenestä. Hänen mielestään yksi syy tähän on se, että ”romanit ovat tottuneet tekemään kauppaa ja elämään eri tavalla, eikä ole opittu muuta”. Myös koulutuksen puute ja vapaus liikkua ovat tilanteen taustalla.
– Tilanne on muuttumassa ja seuraava sukupolvi on jo erilainen, hän huomauttaa. Varsinkin suuremmilla paikkakunnilla, kuten Pirkanmaalla tai Helsingin alueella, romanit tiedostavat koulutuksen ja ammatin tärkeyden.
Pirkanmaalla asuu noin 1500 romania ja koko maassa kymmenisen tuhatta.
töihin ja naimisiin Veijo Rantasalo haaveilee paremmasta elämästä; säännöllisestä vakituisesta työstä. Sama haave on monella muullakin romanilla. Rukouksen alla vapaalla poikamiehellä on myös kauniin ja hyvän vaimon löytäminen.
– Leipä on otettava monista lähteistä, hän sanoo hymyillen.
Jälleen yksi tuttu kävelee ohitse ja tervehtii Veijoa.
– Kaikki minut tuntee täällä keskustassa, tuttuja on hirveä määrä. Tämä tuntuu hyvältä, hän toteaa ja lähtee.
– Osta lehti!, huutaa Rantasalo hieman myöhemmin tavaratalon edessä. Nuorehko mies pysähtyy, juttelee hetken Veijon kanssa, ja ostaa. Rantasalolta
käy kauppamiehen työ.

Risto Majaniemi
Teksti ja kuva
 

<-- Romano Mission etusivulle

<-- Romano Boodos -artikkelit