PÄIVI RÄSÄNEN:

KULTTUURIEN KIRJO ON RIKKAUS

Hämeenlinnan Monikulttuuriset Martat ovat tehneet loistavan oivalluksen perustaessaan yhdistyksen, joka kokoaa erilaisista kulttuureista tulevia naisia vaihtamaan taitoja ja kokemuksia kodin askareista. Naiset ovat avainasemassa perheen etsiessä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kulttuuritaustasta tai kielestä riippumatta naisia yhdistää vahva kontaktipinta kotien arkeen. Mikä olisi luontevampi tapa ystävystyä kuin kokata yhdessä ja tutustua erilaisiin ruokakulttuureihin?

Vähemmistövaltuutetun virka

Eduskunnassa päätettiin viime vuonna perustaa vähemmistövaltuutetun virka, jonka tehtävänä tulee olemaan etnisen syrjinnän ehkäisy. Yksi virallinen etnisten suhteiden edistäjä ei todennäköisesti päihitä marttojen tai muiden kansalaistoimijoiden tuloksia, mutta vähemmistövaltuutettu tulee epäilemättä olemaan yhä tärkeämpi toimija yhteiskunnassamme.

Aloite vähemmistövaltuutetun viran perustamiseen ei noussut ruohonjuuritasolta, vaan käsky kävi Euroopan Unionin neuvostolta. Sen hyväksymä rasismidirektiivi velvoittaa jäsenmaita nimeämään toimielimen edistämään yhdenvertaista kohtelua riippumatta etnisestä alkuperästä.

Syrjäytymisen estäminen elintärkeää

Syrjivien asenteiden ja sopeutumisvaikeuksien noidankehä on katkaistava ajoissa. Maahanmuuttajien syrjäytyminen näkyy suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytyneiden ongelmien kärjistymisenä. Nuorisoamme koetteleva huumeongelma on keskimääräistä pahempi virolaisten ja venäläisten maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Virolaisvenäläinen huumemafia värvää nuoria inkeriläisiä katukauppiaiksi.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivaltarikollisuus on huolestuttavasti kasvussa. Maahanmuuttajien sopeutumista tulisi nykyistä vahvemmin edistää. Maahanmuuttajat, kotiäiditkin, tarvitsisivat enemmän suomenkielen opetusta. Monikulttuuristen nuorten turvallisia harrastuksia tarvittaisiin enemmän. Hämeenlinnan Monikulttuuriset Martat ovat oivaltaneet ottaa myös tyttäret mukaan toimintaan.

Maahanmuuttajia tarvitaan

Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan yhä enemmän ulkolaista työvoimaa. Maahanmuuttajista vielä joka kolmas on työtön, mutta jo kymmenen vuoden kuluttua tarvitsemme jokaisen kynnelle kykenevän työpanosta. Silloin suuret ikäluokat alkavat tarvita vanhuuden hoivapalveluja.

Maahanmuuttajien koulutukseen pitäisi alkaa panostaa täysillä jo nyt. Voimme onnitella itseämme siitä, että maassamme ei ole syntynyt Itävallassa ja monissa muissakin Euroopan maissa tavattua vähemmistöjen syrjinnällä ratsastavaa politiikkaa. Suomessa ei yksikään eduskuntapuolue kosiskele äänestäjiä rasismilla. Viitisen vuotta sitten kaikki puolueet sitoutuivat yhteisiin periaatteisiin muukalaisvihamielisyyden estämiseksi. Arkipäivän syrjintää ja epäluuloisia asenteita varmasti esiintyy, mutta ilmiö on helpompi hallita niin kauan kuin se selkeästi torjutaan vastuullisen poliittisen johdon taholta. Vaikka valtaväestöllämme ei ole pitkää kokemusta eksoottisista ulkomaalaisista, kotoisat vähemmistömme ovat toimineet jäänmurtajina totuttaen vuosisatojen saatossa suomalaisia hyväksymään erilaista elämänmenoa. Ruotsia äidinkielenään puhuvan vähemmistön oikeudet on turvattu kansainvälisesti verraten esimerkillisesti.

Pieni ortodoksinen kansankirkko nauttii nykyisin suurta kunnioitusta luterilaisten keskuudessa. Pohjois-Irlannista uutisoidut protestanttien ja katolisten kiistat tuntuvat kovin kaukaisilta suomalaisen rauhaisan rinnakkaiselon näkökulmasta.

Romanikulttuurin rikkaus

Sain hiljattain tilaisuuden osallistua Romano Mission, aiemmalta nimeltään Mustalaislähetyksen, toiminnanjohtajan Henry Hedmanin 50-vuotisjuhliin. Romanikulttuurin värittämät juhlat olivat minulle upea elämys. Tunnelma oli välitön ja tunteiden kirjo laaja huumorista ja naurusta liikutuksen kyyneliin.

Jäin pohtimaan, mikä rikkaus onkaan romanien omaleimainen musiikkiperinne. Syrjinnän paras vastalääke olisi syrjittyjen vahvuuksien oivaltaminen ja arvostaminen. Sen sijaan, että etniset vähemmistöt nähdään ongelmien kautta, heidät voitaisiin havaita rikkaudeksi. Romanikulttuurista olisi valtaväestöllä paljon opittavaa. Romanien keskuudessa on säilynyt vahva yhteisöllinen tukiverkosto, mitä valtaväestön keskuuteen yritetään luoda erilaisten projektien avulla. Idea koko kylästä lasten kasvattajana on romanien keskuudessa luonnollista arkea. Myös ikääntyneiden ja vanhempien kunnioittamisessa he käyvät esikuvaksi muille. Heikko vanhemmuus koetaan yhdeksi aikamme kipeimmistä ilmiöistä. Kenties voisimme löytää ratkaisuja vanhemmuuden vahvistamiseen ottamalla mallia romaneista, joille vanhempien kunnioittaminen on luontevaa.

Tien raivaamista

Akateemisen teologisen koulutuksen hankkinut Henry Hedman on joutunut raivaamaan tiensä ennakkoluulojen läpi. Aikanaan ensimmäisenä kotikaupunkinsa romanilapsena oppikoulun pääsykokeet läpäissyt Hedman aiottiin jättää oppilaitoksen ulkopuolelle erilaisuuden pelosta. Opettajainhuoneessa Hedmanin opintien tukkimista perusteltiin sillä uhkakuvalla, että mustalaispoika saattaisi tulla kouluun puukko saappaanvarressa arvaamattomin seurauksin. Onneksi kaupungista löytyi ennakkoluuloton kirkkoherra, joka kannusti perhettä ja arvovallallaan vetosi oppikouluun Hedmanin puolesta.

Valtaväestön edustajan voi olla vaikea eläytyä, millaisten ennakkoluulojen ja torjuvien asenteiden kohteeksi jotkut ovat keskuudessamme joutuneet pelkän syntyperänsä vuoksi. Ikävät kokemukset muovaavat myös kulttuuria ja edistävät sosiaalista syrjäytymistä.

Suomalaisten romanien osa ei ole ollut helppo, eivätkä he ole vieläkään saavuttaneet samaa hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllisyyden tasoa kuin valtaväestö. Keskuudessamme elää sitkeä vuosisatainen ennakkoluulojen vyyhti, joka epäilemättä muovaa myös romanien omaa identiteettiä. Kuitenkin maamme poikkeaa Euroopassa edukseen tämän etnisen vähemmistön kohtelussa.

Euroopan romanit

Euroopassa asuu hajallaan eri maissa 10 miljoonaa romania, kaikkialla vähemmistöasemassa. Itä- ja Keski-Euroopan romanien asema on selvästi heikompi kuin Suomessa. He ovat ajautuneet marginaaliryhmäksi ulkopuolelle yhteiskunnan heikon koulutuksen, työttömyyden ja köyhyyden tähden. Esimerkiksi Romaniassa merkittävä osa romanilapsista ei pääse kouluun ja romanit ovat laajalti jääneet myös terveyspalveluiden ulkopuolelle. Romanisuvut asuvat yleisesti taajamien ulkopuolella kaatopaikkojen tuntumassa eläen muun väestön jätteistä. Romanien syrjäytyminen aiheuttaa turvattomuutta myös valtaväestölle, sillä syrjäytyneet ihmiset  joutuvat hankkimaan toimeentulonsa kerjäämällä, keräilemällä jätteitä tai laittomilla keinoilla. Kehnot olot johtavat myös paineisiin hakea turvapaikkaa muualta ja laittomiin maahantuloihin.

EU:n hakijamaiden kohdalla romanien ihmisoikeustilanteen parantaminen onkin välttämätöntä ennen jäsenyyden hyväksymistä. Suomessa romanit ovat pystyneet säilyttämään omaleimaista kulttuuriaan ja samalla parantamaan integroitumista yhteiskuntaamme. Koulutetut ja yhteiskunnallisesti aktiiviset naiset romanihameessa ovat hieno enne onnistuneesta vähemmistöpolitiikasta.

Kristus yhdistää

Vaikka romanit ovat eläneet maassamme satoja vuosia, monelle valtaväestön edustajalle he edelleen edustavat vierasta elämänpiiriä. Aitoa arkielämän kohtaamista ja kulttuurirajat ylittävää ystävyyttä löytyy käytännössä eniten seurakuntien sisällä ja etenkin helluntaiherätyksen piirissä. Helluntaiseurakunnissa vieraillessani olen ajatellut, että ne ansaitsisivat yhteiskunnallisen tunnustuksen todellisen etnisen suvaitsevaisuuden keitaina.

Sisaruus ja veljeys Kristuksessa on vahva side, jonka rinnalla pienet eroavuutemme hälvenevät. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että etnistä suvaitsevuutta löytyi eniten ikääntyneiden naisten asenteissa ja etenkin uskonnollisten ikänaisten keskuudessa.

Kristilliseen ihmiskuvaan kuuluu lähtökohtaisesti etninen kunnioitus. Jokainen ihminen alkuperästään riippumatta on Jumalan kuva ja yhtä arvokas. Raamatun selkeät ohjeet velvoittavat kohtelemaan myös pakolaisia ja muukalaisia samalla tavoin kuin maassa syntyneitä.

Israelin kansa oli siirtolaisaikanaan Egyptissä saanut kokemuksen, joka auttoi eläytymään vähemmistön asemaan. “Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niin kuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niin kuin itseäsi, sillä tekin olitte muukalaisina Egyptin maassa. “ (3. Moos. 19:33-34)
 

PÄIVI RÄSÄNEN

kansanedustaja


 
 

<-- Romano Boodos / Artikkeleita
  
<-- Romano Mission etusivulle